koivurinteentalli.net

Uusi ammatti – pakkoratkaisu vai uusi mahdollisuus?

Edison Parisian — Thu, 04 Aug 2016 10:15:09 +0000

Viime vuosina uuden alan opiskelemisesta on tullut melko normaalia. Aiemmin moni pysyi samalla alalla ja jopa samassa työpaikassa koko ikänsä. Nykyisin kilpailun koventuminen, joidenkin ammattien katoaminen, automatisaatio ja rakennemuutokset ovat osaltaan vaikuttaneet työmaailman muutokseen. Yhä useampi on tottunut työpaikan vaihtamiseen ja pätkäsopimuksiin, osassa työpaikkoja käytetään aiempaa enemmin osa-aikaista työvoimaa ja työntekijöiden tarve pyritään kohdistamaan oikein.Osa ihmisistä lähtee uusille urille omasta halustaan. Ammatti voi alkaa tuntua väärältä tai uusi ura houkuttelee opiskelemaan uutta alaa vanhemmalla iällä. Innostus täysin erilaiseen alaan voi houkutella niin kovin että kouluttautuminen ja ammatin etsiminen tuntuu tärkeältä. Joskus harrastus saattaa muuttua ammatiksi.

Harrastuksesta ammatti

Innostus tiettyyn urheilulajiin tai käsitöihin voi poikia työpaikan uudelta alalta. Eri aikakausilla tarvitaan erilaisia työntekijöitä. 2000-luvun alussa moni innostui kasvavasta tietotekniikan alasta ja kouluttautui sen hetken kysynnän mukaan, sen sijaan kädentaitoja tarvitseviin työpaikkoihin on ollut ajoittain jopa pulaa työntekijöistä. Aina työvoima ja sen tarve eivät kohtaa ja niinpä osa hakeutuu uusille urille. Muuttuvassa maailmassa irtisanomiset ovat tulleet ikävä kyllä yleisiksi ja moni on joutunut tottumaan useisiin työpaikkoihin ja alan vaihtoon työllistyäkseen.Mathias Anderson on entinen kovan luokan pokerinpelaaja, joka kouluttaa nykyisin ravihevosia. Entisenä pelaajana hän on tottunut ottamaan riskejä, joten 17 ravihevosen hankkiminen koulutettavaksi ei tuntunut liian isolta harppaukselta. Hyppy pokerimaailmasta hevosten kouluttajaksi ei ehkä olekaan niin suuri miltä se kuulostaa, molempiin liittyy intohimoa ja riskejä. Hevosmaailmassa kilpailu on kovaa, joten hyvän kouluttajan tulee saada aikaan tuloksia menestyäkseen.Pokeriuransa aikana Mathias Anderson keskittyi vahvasti peleihin, ja hän kertoo pelanneensa monesti jopa 16 tuntia putkeen. Pokerin pelaaminen vaatii keskittymistä ja rautaisia hermoja. Kurinalaisuus on tärkeää ja säännöt on hallittava hyvin ennen turnauksiin osallistumista. Pokeri on herrasmiespeli, jossa pelaajat kunnioittavat toisiaan säännöt osaamalla ja asiallisella käytöksellä. Samoja taitoja Anderson voi hyödyntää myös kiivaassa hevosmaailmassa.

Töitä eläinten parissa

Eläimet ovat monien työnlähde. Työn tekeminen eläinten kanssa on kuitenkin eri asia kuin vaikka lemmikin omistaminen, joten niihin tulee suhtautua ammattimaisesti. Eläinten kanssa työskentely on raskasta mutta myös antoisaa. Osa ihmisistä on varmasti tarkoitettu eläinten pariin ja heidän suhteensa eläimiin toimii muita paremmin.Niin kävi esimerkiksi Mialle, josta tuli hevoskouluttaja melkein vahingossa. Mian omistama vuokraponi oli niin hankala tapaus, ettei kukaan tallilla uskaltanut enää lähestyä sitä. Mian oli tehtävä päätös ponin kohtalosta – joko sen kouluttamiseen oli panostettava tai se oli lopetettava. Mia päätyi yrittämään ponin kouluttamista itse ja päätyi samalla alalle. Hän osallistui tunnetun suomalaisen hevoskouluttaja Kari Vepsän koulutukseen ja toimii nykyisin ongelmahevosten kouluttajana. Hän kertoo kaiken perustuvan vuorovaikutukseen ja eläinten psykologiaan, mitään taikatemppuja hankalien ja voimakkaiden eläinten kouluttamiseen ei ole. Kaikki on puhdasta työtä ja harjoittelua.

Terveydelliset syyt pakottavat alan vaihtoon

Joskus alan vaihto tulee yllätyksenä. Suomessa kirjataan vuosittain tuhansia työperäisiä sairauksia, joista yleisin on allergia. Kauneushoitolat, tehtaat ja kampaamot sekä eläintenhoito ovat aloja, joilla työskentely saattaa muuttua mahdottomaksi puhjenneen allergian vuoksi. Myös työtapaturmat saattavat laittaa tulevaisuuden uusiksi. Allergiset reaktiot saattavat alkaa oireilla hiljalleen ja vievät lopulta työkyvyn kokonaan. Tällaisissa tapauksissa on hyvä ottaa yhteyttä asiantuntijoihin, jotka neuvovat kuinka kannattaa toimia tukien ja vakuutusten osalta. Uudelle alalle kouluttautuminen saattaa tuntua raskaalta mutta parhaimmillaan alan vaihto tuo elämään uutta energiaa ja uudenlaisia näkökulmia.

Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella?

Alan vaihtaminen ei tarkoita sitä, että uudessa työpaikassa kaikki olisi paremmin. Alalla kuin alalla on siis valmistauduttava työmaailman haasteisiin. Jos työ tuntuu kuitenkin niin hankalalta ja ala väärältä, on hyvä kartoittaa mahdollisuuksia muille aloille. Kannattaa pohtia toisen alan työllisyystilannetta, omaa soveltuvuutta alalle ja sen hyviä ja huonoja puolia realistisesti.Asiasta voi käydä keskustelemassa esimerkiksi työvoimatoimiston ammatteihin perehtyneen asiantuntijan kanssa, hän osaa avata solmuja jotka mietityttävät alan vaihdossa. Uuden ammatin hankkiminen tarkoittaa kouluttautumista, jonka aikana on usein mahdoton työskennellä. Kannattaa siis selvittää opintotuet ja miettiä rahallista tilannetta opintojen aikana.Moni pohtii myös ikäänsä, kannattaako esimerkiksi 50-vuotiaana enää hakeutua uudelle alalle. Palkkaako kukaan sen ikäistä? Vaakakupissa painavat vastuu, rahallinen tilanne ja uskallus hypätä tuntemattomaan. Jokainen käy pään sisällä läpi vuoropuhelun ja punnitsee tulevaisuuden suunnitelmansa parhaimman mukaan. Toisille alanvaihto tulee pakkoratkaisuna irtisanoutumisen tai sairauden vuoksi, joillekin se on vapaaehtoinen muutos, kun oma ala tuntuu väärältä ja kiinnostus lepää aivan muissa töissä.

Sanna Siltakorpi on suomalaisen kenttäratsastuksen huippunimi

Edison Parisian — Sat, 11 Jun 2016 15:13:32 +0000

Sanna Siltakorpi (s.1987) on jo vuodesta 1999 alkaen edustanut Suomea kansainvälisissä kenttäratsastuksen mittelöissä ja noussut huipulle legendaarisen Piia Pantsun jalanjäljissä. Parkanosta kotoisin oleva Sanna aloitti ratsastuksen nuorella iällä. Hän seurasi äitiään Niinisalon ratsutalleille jo 5-vuotiaana ja osallistui ensimmäisiin ratsastuskilpailuihin 8-vuotiaana.

Hevoset ammattina ja elämäntapana

Vuonna 1999 Sanna valittiin Suomen maajoukkueeseen ja siitä lähtien hevoset ovat olleet hänelle ammatti. Hän on edustanut Suomea lukuisissa arvokilpailuissa sekä EM-, PM- että MM-tasolla. Siltakorpi on myös opiskellut alaa. Hän valmistui vuonna 2007 Ypäjän hevosopistolta remonttiratsastajaksi ja hevostenhoitajaksi. Sen jälkeen Siltakorpi muutti Ruotsiin, missä hän työskenteli Piia Pantsun ja Fredrik Jönssonin ratsutilalla ja suoritti samalla ratsuttajan ammattitutkinnon.

Puoliso löytyi samalta alalta

Sanna Siltakorven avopuoliso on Suomen johtava kenttäratsastaja Elmo Jankari. Pariskunta on asunut yhdessä vuodesta 2013 ja he pitävät Saksan Warendorfissa kilpa- ja valmennustallia nimeltä Siltakorpi-Jankari Eventing. Heidän tallissaan asuu noin parikymmentä nuorta hevosta, noin 5-6 -vuotiasta tulevaisuuden lupausta, joilla Sanna ja Elmo kilpailevat joka viikonloppu Saksassa, Belgiassa tai Hollannissa. Uutta verta tarvitaankin, sillä Siltakorven kansainvälisillä areenoilla nähtävä luottoratsu Lucky Accord on jo kuusitoistavuotias. Noin kerran kuussa pariskunta matkustaa myös Suomeen Niinisaloon, missä he valmentavat nuoria ratsastajia. Nykyisin Sanna Siltakorpea valmentaa Saksassa kenttäratsastaja Frank Ostholt sekä suomalainen kouluratsastaja Emma Kanerva.

Kontio kolmantena St. Gallenissa

Edison Parisian — Wed, 25 May 2016 15:12:28 +0000

Suomalainen esteratsastaja Anna-Julia Kontio on syntynyt hevosrakkaaseen perheeseen vuonna 1991. Kontion isä on raviohjastaja ja hänen äitinsä on entinen esteratsastaja. Anna-Julia on voittanut isänsä Jorman kanssa vuoden kavionjälkipalkinnon. Kontio on alunperin tamperelainen, mutta asuu nykyään Zürichissä poikaystävänsä, esteratsastaja Martin Fuchsin kanssa. Hän valmentautuu Martinin vanhempien tallilla. Kontio on lausunut julkisuudessa, että jos haluaa esteratsastuksen huipulle on muutettava pois Suomesta. Hänen mukaansa hevosiinkaan ei voi lajissa oikein kiintyä, sillä ne saatetaan myydä koska tahansa. Onneksi Anna-Julialla on aika puolellaan, sillä osa esteratsastajista pystyy hyppäämään vielä 60-vuotiainakin. Kokemus on tässä lajissa valttia.Anna-Julia Kontio teki mielettömän upean tuloksen viiden tähden estekilpailussa St.Gallenissa Sveitsissä.Kontio ratsasti Fardon-ratsullaan kolmessa eri luokassa sijoittuen niissä kaikissa. Torstain ja lauantain 150-luokka ja sunnuntain 160-luokka menivät hienosti ja pudotuksia tuli vain yksi molemmissa. 150-luokan kisoissa ja isoimmalla radalla pudotuksia ei tullut Kontiolle lainkaan. Toisella hevosella Pacific des Essarts:illa vauhtia haettiin 145-luokasta. Tässä luokassa Kontio oli yhdeksäs. Pacific des Essarts teki kolme nollarataa. Kontio oli syystäkin tyytyväinen suoritukseensa kisan jälkeen.Seuraavissa kisoissa Luxemburgissa Kontio tuli 15. sijalle 145-luokassa Pacificin kanssa. Hän kertoi ottaneensa rauhallisen nollatuloksen ja varmistaneensa kvaalin pääluokkaan. Tarkoituksena on kuitenkin siirtyä takaisin 150-luokkaan, sillä hevonen alkaa olla hyvässä vireessä.

Suosittuja hevosaiheisia blogeja

Edison Parisian — Fri, 20 May 2016 15:12:01 +0000

Hevosaiheisia blogeja on valtavasti. Niistä voi jokainen hevosten ystävä hyötyä luodessaan omaa suhdettaan hevoseen.Yksi suosituista hevosaiheisista blogeista on Aadan hevoselämää -blogi, jossa Aada-niminen nuori nainen kertoo omasta hevosten ja erityisesti ratsastuksen täyttämästä elämästään. Blogista voi seurata Aadan ja toisten ratsastajien taitojen kehittymistä, hevosten kouluttamista ja kaikkea sitä, mikä kuuluu hyvään elämään yhdessä hevosten kanssa. Blogin suosiota lisäävät hyvät, yksityiskohtaiset kuvat, joissa on hyvin havainnollisesti nähtävissä sekä hevosen että ratsastajan liikkeet esimerkiksi esteenylityksen eri vaiheissa. Pitkällekin edennyt ratsastaja voi oppia Aadan hevoselämää -blogista paljon, ja innokkaalle ratsastuksen aloittelijalle tämä hevosurheilun iloa pursuva opettavainen blogi on suorastaan aarre.Toinen blogi, joka ansaitsee tulla mainituksi, on hevosten kouluttajan ja ratsastuksenopettajan Minna Lindströmin pitämä Tunne Hevonen -blogi. Tässä blogissa hevosalan ammattilainen kertoo kokemuksiaan hevosten ja ihmisten parissa, pohtii hyvää hevosen ja ihmisen välistä vuorovaikutusta ja sen vaikutusta sekä hevosen että ihmisen hyvinvointiin. Herkkänä eläimenä hevonen aistii ihmisen mielialat ja sitä voi sekä hyödyntää ihmisen hyvinvoinnin lisäämisessä että hevosen koulutuksessa. Lindström kirjoittaa blogissaan kaikesta tästä tavalla, joka herättää sekä kunnioitusta että kiinnostusta. Aloittelevalle ratsastajalle blogi on erityisen hyödyllinen, sillä sitä seuraamalla pystyy välttämään monien väärien tapojen omaksumisen. Tämä on suuri etu, sillä vääristä tavoista poisoppiminen on vaikeaa sekä ihmiselle että hevoselle.

Tomi Himanka

Edison Parisian — Thu, 28 Apr 2016 15:11:27 +0000

Tomi Himanka on Lahdessa toimivan Jokimaan hevosurheilukeskuksen toimitusjohtaja. Hänen haaveenaan on tehdä Jokimaasta Suomen suurin johtava ravikeskus. Kiireinen mies onkin onnistunut kurkottamaan keskuksellaan Suomen kolmanneksi suurimmaksi.Jokimaalla työskentelee tällä hetkellä 3 kuukausipalkkaista ja lähemmäs sata osa-aikaista työntekijää Hevosurheilun ystävät -yhdistyksen palkkalistoilla. Yhdistyksen tavoitteena edesauttaa hevostalouden kehitystä keräämällä raveista tuottoa, joka palautuu hevosten omistajille. Pohdinnassa on myös, mitä tehdä hevosenlannalle, ja Jokimaan parkkipaikalle onkin kaavoitettu paikka lämpövoimalalle.Talouden sukeltaminen alas on tuonut haasteita myös ravikeskukselle ja Himanka onkin joutunut muun muassa irtisanomaan henkilökuntaa. Kaksi kolmannesta tuloista tulee Toto-peleistä, ja pelaamisen määrään on vaikuttanut huomattavasti yleinen talouden taantuma. Himanka onkin joutunut kehittämään muita ansaintakeinoja keskuksellaan. Jokimaa ei olekaan enää ainoastaan ravikeskus, vaan myös tapahtuma- ja hevostoimintakeskus. Suuret parkkipaikat ja hyvä sijainti antavat mahdollisuuden hyvin monenlaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Nyt tiloissa järjestetään koulutuksia ja esimerkiksi kissanäyttelyitä. Yhteistyökumppaneista yksi merkittävimpiä on muun muassa Koulutuskeskus Salpaus, joka siirsi hevosalan koulutuksensa Asikkalasta Jokimaalle. Viimeisetkin oppilaat Asikkalan tiloista siirtyvät Jokimaalle maneesin valmistuttua.Himanka ja Team Jokimaa tukee alueen nuoria valmentajia ja muita ravialan ammattilaisia, joita Lahden seudulla onkin paljon. Himangan mukaan se on Jokimaan ravikeskuksen kannalta hyvin tärkeää, sillä juuri nuo ammattilaiset nostavat Jokimaalla juostavien kilpailujen tasoa ja mahdollistavat korkeatasoisen toiminnan.

Suuret ratsastustapahtumat Suomessa 2016

Edison Parisian — Tue, 19 Apr 2016 15:10:52 +0000

Ratsastus harrastuksena on kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään yli 170 000 suomalaista harrastaa ratsastusta, ja uusia harrastajia tulee jatkuvasti. Suomen Ratsastajainliitto on lajin kattojärjestö, jonka alaisuuteen kuuluu yhteensä kymmenen eri ratsastuksen alalajia: kouluratsastus, esteratsastus, kenttäratsastus, lännenratsastus, matkaratsastus, vikellys, vammaisratsastus, valjakkoajo, vaellusratsastus ja islanninhevosten askellajiratsastus. Erilaisia ratsastustapahtumia järjestetään Suomessa viikoittain.

NBCH Hankkija Finnderby

Kesä-heinäkuun vaihteessa ratsastetaan Ypäjällä Finnderby, joka on perinteisesti ratsastuksen kesäkauden odotetuin tapahtuma. Finnderbyssa kilpaillaan Baltian ja Pohjoismaiden mestaruuksista kouluratsastuksessa, esteratsastuksessa ja vammaisratsastuksessa. Kenttäratsastuksessa nähdään Mannerheimin kilpailu, ja kilpailuohjelmasta löytyy myös lännenratsastus sekä kansainvälisen tason estekilpailu.

LähiTapiola Gran Prix-finaali

Esteratsastuksen mestareita haetaan läpi kesän Lähitapiola GP-sarjassa. Osakilpailuja käydään Ypäjällä, Salossa, Tampereella, Hangossa ja Järvenpäässä. GP-sarja huipentuu syyskuun alussa Helsingissä Laakson ratsastusstadionilla järjestettävään finaaliin, jossa selviää avoimen sekä nuorten sarjojen kärkiratsastajat. Isojen esteiden luokassa on jälleen pääpalkintona houkutteleva Volkswagen-henkilöauto.

Helsinki International Porsche Horse Show

Syksy huipentuu lokakuussa Helsingissä järjestettävään Helsinki International Porsche Horse Show:hun. Tapahtuma on järjestetty jo vuodesta 1985 alkaen, ja se on nykyisellään Suomen suurin jokavuotinen areenaurheilutapahtuma. Helsingin jäähallilla nähdään neljän päivän ajan kansainvälisten koulu- ja esteratsastajien kermaa nuorempien ratsastajalupauksien kera. Koko perheen tapahtumassa ohjelmaa on myös lapsille shetlanninponien ja aasien omien näytösten muodossa.

Parhaat suomalaiset kenttäratsastajat

Edison Parisian — Tue, 29 Mar 2016 15:09:59 +0000

Kenttäratsastusta kutsutaan on ansaitusti ratsastuksen kuninkuuslajiksi. Siinä ratsukko suorittaa lyhyessä ajassa kolme osakoetta: kouluratsastuskokeen, esteratsastuskokeen ja maastoratsastuskokeen. Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin kenttäratsastaja on Pia Pantsu, joka voitti Euroopan mestaruuspronssia hevosellaan Ypäjä Karuso vuonna 2002 Espanjan Jerezissa. Nykyään Suomea edustavat kansainvälisillä kisaradoilla Elmo Jankari ja Sanna Siltakorpi.

Elmo Jankari

Turkulainen Elmo Jankari (s.1992) nousi ensimmäisen kerran hevosen selkään 9-vuotiaana. Hurjapäinen nuorukainen piti vauhdikkaasta maastoratsastuksesta, ja niinpä lajiksi valikoitui kenttäratsastus. Jankari lähti jo 17-vuotiaana valmentautumaan ja töihin Dirk Schraden tallille Saksaan, jonka jälkeen hän työskenteli myös jonkin aikaa Pia Pantsun tallilla Ruotsissa. Vuonna 2012 Jankari muutti Saksan Warendorfiin Frank Osholtin oppiin, missä hän nykyisin pitää omaa kilpa- ja valmennustallia. Elmo Jankari on ainoana suomalaisena ratsastajana valittu vuoden 2016 Rion olympialaisiin, jonne mies suuntaa hevosensa Dutchess Désiréen kanssa elokuussa. Oldenburgilaistamma on ollut Jankarin omistuksessa nuoresta hevosesta lähtien, ja parivaljakko on kilpaillut yhdessä kansainvälisellä tasolla jo vuodesta 2011.

Sanna Siltakorpi

Parkanolainen kenttäratsastaja Sanna Siltakorpi (s. 1987) aloitti ratsastuksen jo 5-vuotiaana asuessaan Niinisalossa. Hän on kuulunut Suomen kansainvälisiin kärkiratsastajiin juniorivuosistaan lähtien. Siltakorpi opiskeli Ypäjän Hevosopistolla remonttiratsastajaksi ja hevosenhoitajaksi valmistuen vuonna 2007. Tämän jälkeen hän työskenteli Ruotsissa Pia Pantsun tallilla, jossa hän suoritti myös ratsuttajan ammattitutkinnon. Nykyään ratsastaja asuu Saksassa pitäen omaa kilpa- ja valmennustallia avopuolisonsa Elmo Jankarin kanssa.

Parhaat suomalaiset esteratsastajat

Edison Parisian — Mon, 14 Mar 2016 15:09:15 +0000

Suomalaiset eivät ole kunnostautuneet esteratsastuksessa samalla tavoin kuin kouluratsastuksessa. Arvokilpailussa menestystä on tullut viimeksi 1980-luvulla ja silloinkin nuorisopuolella Kati Hurmeen voittaessa EM-kultaa Belgian Chaudfontainessa vuonna 1988. Viime aikojen huono menestys ei silti tarkoita sitä, etteikö kansainvälisellä tasolla kilpailisi lahjakkaita suomalaisratsastajia. Alla esittelemme muutamia.

Anna-Julia Kontio

Alun perin Tampereelta kotoisin oleva nuori ja huippulahjakas Anna-Julia Kontio (s.1991) kilpailee aktiivisesti ylimmällä kansainvälisellä tasolla 5 sekä Euroopassa että ympäri maailman. Kontio asuu nykyisin Sveitsissä avopuolisonsa ratsastaja Martin Fuchsin kanssa, missä hän työskentelee pariskunnan myyntitallilla. Kontiolla on kaksi hevosta: espanjalaissyntyinen kimo Fardon sekä ranskalaissyntyinen musta selle francais-ori Pacific de Essarts.

Henri Kovács

Puoliksi suomalainen Henri Kovács (s. 1990) omaa sekä Suomen että Unkarin kansalaisuudet. Kovács on syntynyt ja varttunut Unkarissa, jonka jälkeen hän on työskennellyt ratsastajana ja ratsuttajana mm. Ranskassa ja Belgiassa. Mies on kilpaillut esteratsastuksen arvokilpailuissa EM- ja MM-tasoilla jo vuodesta 2004, mutta siirtyi vuonna 2013 edustamaan Suomea. Kovács kilpailee nykyään hevosella Lennox Luis.

Satu Liukkonen

Suomesta Ruotsiin vuonna 2003 muuttanut Satu Liukkonen (s.1981) on jo hieman kokeneempi ratsastaja, joka kilpailee edelleen aktiivisesti kansainvälisellä tasolla. Liukkosella on oma valmennustalli Gualövissä, jota hän johtaa yhdessä avopuolisonsa, esteratsastaja Sebastian Nummisen kanssa. Liukkonen kilpailee ruotsinpuoliverisellä Celestine -tammallaan, jonka kanssa hän on edustanut Suomea sekä Euroopan-, että maailmanmestaruuskilpailuissa.

Parhaat suomalaiset kouluratsastajat

Edison Parisian — Mon, 22 Feb 2016 15:08:28 +0000

Kouluratsastus on laji, jossa nähdään usein keski-ikäisiä ratsastajia olympialaisia myöten. Kaikki varmasti tuntevat legendaarisen olympiaratsastaja Kyra Kyrklundin sekä TV:stäkin tutun Marco Björnsin. Nykyään nämä suomalaisen kouluratsastuksen taiturit vaikuttavat enemmän valmennuspuolella jättäen kilpailuareenat nuoremmille lupauksille. Tällä hetkellä kansainvälisissä arvokisoissa katse kannattaa suunnata nuoremman sukupolven suomalaisratsastajiin.

Terhi Stegars

Tämän hetken mahdollisesti paras suomalainen kouluratsastaja on Terhi Stegars. Mustalla trakehneori Axis TSF:lla kilpaileva Stegars on edustanut Suomea useissa kansainvälisissä arvokilpailuissa euroopan-, pohjoismaiden- ja maailmanmestaruustasoilla. Olympialaisissa Stegarsia ei ole vielä nähty, vaikka paikka vuoden 2016 Rion olympialaisiin oli vain muutaman pisteen päässä. Vuonna 1974 syntyneellä Stegarsilla on kuitenkin vielä vuosia aikaa nousta olympiaratsastajaksi. Ratsastaja asuu tällä hetkellä Luxemburgissa, missä hän työskentelee À bis Grand Prix-tallin pääratsuttajana ja toimitusjohtajana.

Emma Kanerva

Vasta 31-vuotiaalla Emma Kanervalla on vielä vuosikymmeniä edessä kouluratsastajan urallaan. Kanerva on alun perin kotoisin Hyvinkäältä ja hän on valmistunut hevosvalmentajaksi Ypäjän hevosopistolta vuonna 2006. Siitä lähtien Kanerva on asunut Saksassa, missä hän suoritti myös arvostetun ratsuttajatutkinnon olympiaratsastaja Hubertus Schmidtin opissa. Kanerva valmistui ratsuttajaksi vuonna 2009, jonka jälkeen hän on työskennellyt Schmidtin tallilla. Hän kilpailee kansainvälisellä tasolla hevosillaan Sini Solina ja Sini Soul, jotka omistaa Sinituote Oy. Sama yritys toimii myös Kanervan sponsorina. Kanerva edusti Suomea kouluratsastuksen Gran Prix Special -ohjelmassa Lontoon olympialaisissa vuonna 2012 hevosella Sini Spirit.

Faurien tulevaisuus kouluratsastuksen maajoukkuevalmentajana

Edison Parisian — Sat, 20 Feb 2016 15:07:54 +0000

Isosta-Britanniasta kotoisin oleva Emile Faurie on toiminut Suomen kouluratsastusmaajoukkueen valmentajana vuodesta 2013 alkaen. Faurie on yksi Iso-Britannian johtavista kouluratsastajista, koulutuomareista ja valmentajista. Hän on edustanut kotimaataan viidesti euroopanmestaruuskilpailuissa, kolmesti maailmanmestaruuskilpailuissa sekä kaksissa olympialaisissa. Faurie kilpailee edelleen aktiivisesti Gran Prix-tasolla ja omistaa 30 hevosen tilan Oxfordshiressa Englannissa, missä hän kouluttaa ja valmentaa sekä hevosia että ratsukoita. Miehen nykyinen sopimus Suomen Ratsastajainliiton kanssa on voimassa elokuussa 2016 järjestettäviin Rion olympialaisiin saakka.

Tavoitteena ollut olympiapaikka jäi saamatta

Kun Faurie toukokuussa 2013 aloitti Suomen kouluratsastusmaajoukkueen valmentajana, otti hän tavoitteekseen saada suomalaisratsastajia jopa Rion mitalisijoille. Vaikka miehen taidot ja kokemus ovat vieneet suomalaisratsastajia hurjasti eteenpäin viime vuosina, ei Rion kouluratsastuskentillä näillä näkymin nähdä suomalaisvärejä. Parhaiten menestynyt kouluratsastajamme Terhi Stegars on tällä hetkellä kuudennella varasijalla tämän kesän olympialaisiin. Vaikka teoriassa mahdollisuus olympiapaikkaan on vielä olemassa, on sen saaminen hyvin epätodennäköistä, sillä se vaatisi useiden ratsukkojen poisjäämistä.

Syksy kertoo tulevaisuuden

Nähtäväksi jääkin, jatkaako Suomen ratsastajainliitto Faurien sopimusta olympialaisten jälkeen. Toisaalta kouluratsastusmaajoukkue varmasti hyötyisi pitkäjänteisemmästä yhteistyöstä kokeneen ja taitavan Faurien kanssa ottaen huomioon, että esimerkiksi Kyra Kyrklundin kalenteriin maajoukkuevalmentajan pesti ei mahtunut vuonna 2013, kun sitä hänelle tarjottiin. Voidaan siis vain toivoa, että sekä Faurie että Suomen ratsastajainliitto pääsevät yhteisymmärrykseen kumpaakin osapuolta tyydyttävästä valmennussopimuksesta.